Syksy ilman sateita

19.9. keskiviikko Bulgarialaiset vieraat

 

Ruokatauolla kiiruhdin teeseremonian luokkahuoneeseen valmistautumaan iltapäivän tapahtumaan. Koululle tuli bulgarialaisia! Vieläkin hieman mysteeri, miksi juuri Aritaan tulivat. Bulgarialainen perinnetanssien ryhmä ja tämän vuoden Miss Bulgaria tulivat esittäytymään ja olivat toivoneet perinteistä teeseremoniaa.

Minä ja muut klubilaiset saimme yllemme upeat (ja kuumat) kimonot ja kipitimme muiden oppilaiden perässä liikuntasaliin, jossa bulgarialaiset pitäisivät tanssiesityksen ja myöhemmin pääsisin itsekin salin eteen tepastelemaan kimono ylläni, teekuppeja kantaen. Sydämeni nousi kurkkuuni ja käteni hikosivat hermostuksesta kun kuulin että tarjoan teetä koko koulun, yli 600 oppilaan ja henkilökunnan edessä.

Tanssiesitystä edelsi mm. rehtorin puhe englanniksi (järkyttävällä ääntämyksellä) ja kun lopulta esitys alkoi, olivat jalkani jo aivan kuolleet niiden päällä istumisesta. Tanssi oli todella tyylikäs ja hupaisa, mutta jatkuvasti hermoilin pian koittavaa omaa osuuttani.

Lopulta kaikki sujui varsin hyvin. Mutisin kuppia takaisin vastaanottaessani seremoniaan kuuluvat sanat aivan pieleen, mutta eivätpähän bulgarialaiset sitä tajunneet. :D Oli kyllä entistäkin hermostuttavampaa kun tajusin, että kaikki kuvattiin videolle ja vähintäänkin tusina kameraa oli kohdistettuna minuun kun kipitin kimonossani tarjoamaan teetä.

　

30.9. sunnuntai AFS party


AFS:n Nagasakin chapterin uusien vaihtareiden tervetulojuhla meinattiin peruuttaa jälleen, kun säätiedotus lupasi taifuunin kulkevan läheltä, aivan kuten alkuperäisenä juhlapäivänäkin. Juhla onneksi pidettiin ja saimme pitää hauskaa mukavien ihmisten ja herkullisen ruoan parissa. Kerrankin juhlien keskikohtana emme olleet minä ja hongkongilainen Linus, vaan uudet vaihtarit Elisa Italiasta ja Narm Thaimaasta. He vaikuttivat aivan yhtä hermostuneilta kuin itsekin olin ollut ensimmäisissä AFS juhlissani. Mukavia tyttöjä ja kiva saada enemmän vaihtareita tähän chapteriin. Narm asuu viereisessä townissa! Juhlissa hän esitti thaimaalaisen tanssin laulaen samalla ja pukeutuneena älyttömän kauniiseen kullankimalteiseen kansallispukuun.

8.10. maanantai purikuraa & kokkailua


AFS juhlissa oltiin vaihtareiden kanssa porukalla sovittu lähtevämme leikkimään (japanin kielessä hengailua ja ulos lähtöä kuvaava sana käännetään englanniksi play). Käytiin jotain vaatekauppoja läpi ja tietysti purikurassa.

Taiyaki, jonka sisällä makeaa valkopapua! om nom

Narmin hostien linnun uusi lempipaikka. Mun pää! anteeksi naama& jammu-setä ilme ._.

 

 

Parin tunnin hengailun jälkeen suunnistimme kohti Narmin hostien taloa, kokoonpanolla 3 thaimaalaista, saksalainen, italialainen, hongkongilainen ja minä itse. Yhdessä teimme thaimaalaista ruokaa! Lopputulos oli jotain järisyttävän herkullista! Tom yum kun(?) oli kyllä todella tulista ja sai nokan vuotamaan.

 

 

 

 

Pimeän tultua siirryimme ulos. Kirjaimellisesti leikkimään. Hippaa, peiliä ja thaimaalaisia (erittäin outoja) leikkejä leikittiin ja lopulta päädyttiin siihen että Narm opetti meille muille gangham(??) stylen tanssia. :D Siellä sitten tanssittiin varmasti erittäin urpon näköisinä ja Narmin hostit nauroivat ikkunassa.



13.10. lauantai


Tästä päivästä kirjoitan, koska illalla menin erityisen hymyileväisenä ja japania rakastavana nukkumaan. Aamulla heräilin hitaasti huoneen kylpiessä auringonvalossa ja lintujen sirkutuksen kantautuessa raolleen jääneestä ikkunasta. Iltapäivällä suunnistin kyudo tunnille. Pääsin jopa oikeasti ampumaan! Ensimmäinen nuoleni jopa lensi maalitaululle asti, kaksi metriä oikealle tosin. Seuraava nuoli läjähti metrin päähän. Jos sama kaava jatkuu, ensi viikolla saatan osua jopa tauluun! :D Se tunne on niin upea, kun liikesarja huipentuu jousen vetämiseen ja olet viimeistäkin hiusta myöten keskittynyt. PONG ja nuoli lentää ja lentää ja vaikka ohi meneekin, on fiilis mitä parhain. Harmittaa vain, etten aloittanut kyudoa heti kun tulin japaniin. Aion todellakin jatkaa Suomessa! Puolentoistatunnin harjoittelun jälkeen lähdin pyöräilemään kotia kohti noin kuuden kilometrin matkan. Siitäkin tuli hyvä mieli.

Illalla kylvystä päästyäni sain yllättäen teskstiviestin ja kumon iltakoulusta tuttu Chikakon kaveri Shohei kyseli josko tulisin heille grillailemaan. Kello oli jo puoli yhdeksän, eikä okaasan yhtään tykännyt ajatuksesta myöhäisen ajankohdan vuoksi, mutta ajoi minut kuitenkin pojan talolle. Olin luullut että siellä on Shohei kavereineen, mutta paikanpäällä sekunnin pettymykseksi huomasin että kyseessä oli perheen keskeinen grillaustuokio, eikä mitkään juhlat.

Lopulta olikin todella hauskaa, Shohein vanhemmat ja heidän (hieman hiprakkaiset) kaverinsa jaksoivat kysellä suomesta ja rennossa tunnelmassa ei tullut jännitettyä japanin puhumista ollenkaan, jolloin se sujui yllättävän hyvin. Siellä naureskelivat miten ymmärsivät minua paremmin kuin yhtä porukan miehistä, joka oli ehkä yhden kupin liikaa sakea ottanut. :D Huomasin ymmärtäväni lähes kaiken heidän puheestaan ja sain itsekin vaikka mitä sanottua, hieman yllättyen omasta osaamisestani. Sainpahan kutsun seuraavaankin grillaustuokioon! Oli mahtava päivä, vaikka illalla okaasan olikin jostain kumman syystä ilmeisesti vihanen mulle? Johtui kai siitä että omg omg tulin kymmeneltä kotiin. Täysin sovittuun aikaan, mutta omg omg kun se oli niin kaaauuuhian myöhään.