Kyudou + Saga

Long time, no write. Eiköhän se ole oikeastaan myös aika positiivinen asia, että olen vihdoin niin ihanan kiireinen, ettei ole aikaa kirjoitella. Ja nyt sitten aiheet kasautuneet ja niiden läpi pitäisi rämpiä. Suurin tapahtuma viime aikoina on ollut bunkasai eli koulun kulttuurifestivaalit. Yksi Japanin kouluvuoden kohokohdista! Oli kyllä aivan mahtavaa, mutta siitä lisää myöhemmin. Nyt hypätään vielä takaisin lokakuuhun!


20 & 21.10. viikonloppu Kyudou

Kuten olen kertonutkin, olen aloittanu japanilaisen jousiammunnan kyudoun. Vihdoin löysin lajin, jonka harjoituksia ennen en ala etsimään syitä luistaa tunnista. On tullut käytyä läpi tanssit, telinevoimistelut, miekkailut jne. Kaikista edellämainituista pidin, mutta tuntia ennen löytyi aina mystisiä vaivoja, kuten kipeä kantapää ja särkevä selkä. Jos harjoituksiin raahauduin, kelloa tuli vilkuiltua koko ajan. "Jes, enää puoli tuntia. Hohoo vielä 10 minuuttia!!" Mutta ei kyudoussa! Harjoituksia odotan innolla enkä kotiin haluaisi lähteä. Hirveä hinku tulla paremmaksi ja paremmaksi.


Eräänä viikonloppuna lähdin siis kannustamaan ja auttamaan opettajiani ja muita saman pikkuruisen kyudou paikan jäseniä prefektuurin kisoihin. Lajin vaikeutta osoittaa se miten vuosia sitä harjoittaneet opettajanikaan eivät kovin montaa kertaa maalitauluun osuneet. Menestystä mitattiin kyllä, mutta tapahtumassa ei ollut oikein kisan tuntua. Ystävien keskinen kokoontuminen ehkäpä. Kaikki olivat tuttuja keskenään ja toisten suorituksille hurrattiin eikä jupistu kirouksia jos joku onnistui paremmin. Kenties vain ajatuksissa. :D

 

Oma osuuteni oli aika pieni, roikuin lähinnä perässä ja kantelin kamoja. Mutta oli kyllä aikaisin heräämisen arvoista! Kyudou on kyllä hienoa katseltavaa. Kun tulen takaisin Suomeen, aion ehdottomasti jatkaa. Kyllä musta tulee vielä Suomen mestari! :D


Kisojen jälkeen lauantaina menimme jäätelölle. Mutta eipä ollutkaan ihan mikä tahansa jäätelö. Se oli SUURI ja siinä oli ihan KAIKKEA. Vanilja-jäätelöä, viinirypäle-jäätelöä, päärynää, vohvelia, kirsikoita, pockyja, kermavaahtoa, appelsiinia, muroja, vanukasta, marjasorbettia, suklaakastiketta, suklaakeksin palasia... Varmaan turha sanoakaan että oli aivan jumalaisen herkullista. Varokaa kuolaamasta näppäimistöillenne!

Jäätelön jälkeen käytiin tapaamassa sensein tuttuja, jotka olivat järjestämässä seuraavan viikon festivaaleja, joissa ammuttiin jousella hevosen selästä. Nähtiin vähän harjoituksia! Taitavia heppuja ja heppoja. Oli kiva viikonloppu.

　

23.10. tiistai Saga

Tiistaina heräsin aikaisemmin kuin olisin tykännyt, mutta olin lupautunut auttaa taideklubia, joka muiden prefektuurien tapaan vei töitään Sagaan näyttelyyn. Sensei oli kysynyt haluanko tulla mukaan, sillä sinne oli kuulemma tulossa myös eräs toinen suomalainen vaihtari. No eipä mulla mitään sitä vastaankaan ollut, joten tiistai aamuna opettajan kyydillä luokkatoverini Suzukin kanssa lähdettiin prefektuurin pääkaupunkiin.


Erittäin aikaisen aamun kiireessä unohdin obentoni kotiin, mutta ihana senseini heitti mut vielä myöhemmin markettiin ostamaan lounasta. Koko päivä oli erittäin kiireinen ja työhöni kuului enimmäkseen taulujen siirtäminen paikasta A paikkaan B ja vielä uudestaan paikkaan A ja sen jälkeen pisteeseen C. Ohjelmassa oli myös taulujen seinälle ripustamista ja koukkujen kiinnittelyä. Työn touhussa päivä meni nopeasti, mutta oli todella hauskaa kavereiden ja opettajien kanssa. Sen suomalaisen vaihtarinkin tapasin ja kerkesi siinä muutaman sanan vaihtaa. Huomasin että vaikka kirjoittaessa suomenkileni on mielestäni ihan normaalia, oli puhuttuna se vähän haastavaa. :D Takeltelin sanoissani ja jouduin miettimään sanavalintoja ennen suun avaamista, aivan kuin uutta kieltä olisin puhumassa. Ja silti lauseet suusta päästettyäni tajusin että onpas kömpelöä suomenkieltä. :D


Kun neljältä päivä päättyi, lähdettiin kahden kaverin kanssa hengailemaan ostoskeskukseen ennen junalle lähtöä. Ihana Morimori-sensei tarjoutui viemään meidät sinne autollaan. Koitettiin kinua senseitäkin kanssamme purikuraan, mutta herra totesi "Papa chotto oshigoto" eli papalla vähän töitä. Kuoltiin totaalisesti nauruun ja tuosta lausahduksesta tulikin päivän hokema.


Pyörittiin kauppakeskuksessa ja kun klo 18:05 oltiin suuntaamassa purikuraan, tuli pelialueen henkilökunnan neiti häätämään meidät pois, sillä kuuden jälkeen ei sinne koulupukuisilla ollut mitään asiaa. Siis häh ei päästy ottamaan kuvia! Jossain oikeassa peliluolassa tuon voisi ymmärtääkin, mutta haloo, paikka oli täynnä lasten pelejä ja niitä koneita missä voi kouralla yrittää napata pehmolelua yms. Samaan aikaan tulleet kaksi muuta koululaista kävivät vessassa vaihtamassa vaatteita ja palasivat purikuraan, mutta eihän meillä mitään vaihtovaatteita ollut.


Vähän yli tunnin random hengailun jälkeen lähdimme juna-asemalle. Kaverit kuitenkin mokasivat laitureiden kanssa niin että myöhästyimme junasta ja jouduimme odottelemaan seuraavaa yli puoli tuntia. Kun junamme sitten tuli, soitti samaan aikaan Higashi-sensei Suzukille ja kyseli missä olemme. Hypättiin pois junasta Suzukin kanssa ja pääsimme kotiin sen saman opettajan kyydillä, joka oli meidät Sagaan tuonutkin. Ei siinä mitään, mielestäni päivän yksi kohokohtia oli nuo matkat, sillä kaverin ja maikan kanssa juttelu ja läpän heitto oli mahtavaa. Oli jo todella myöhä, olin nälkäinen ja kotiin melkein kaksi tuntia matkaa, joten ihana Higashi-sensei antoi minulle onigirinsa. Miten japanissa opettajat ovat niin ihania? Jälleen kerran mahtava päivä. :)